Vastine Kainuun Sanomien pääkirjoitukseen 6.1.2016
Kirjoitus julkaistu Kainuun Sanomissa torstaina 14.1.2016
Viikon takainen Kainuun Sanomien pääkirjoitus (Kainuun Sanomat 6.1.2016) palautti minut arkeen nuorten leijonien MM-juhlien jälkeen. Pääkirjoitus otsikolla “Kainuun biosellutehdas rahasta ja puusta kiinni” kyseenalaisti Kainuun omaa tehdashanketta. Kirjoittaja epäröi tuleeko puu Kainuussa riittämään ja lopuksi todettiin ettei yksityiset metsänomistajat tule innostumaan puukaupoista sen enempää mitä tänäpäivänä kuitupuun myynnissä.
Puusta se ei ole kiinni
Kainuulaisen kuitupuun jalostaminen Kainuussa on ollut alusta alkaen biosellutehdas –hankkeen lähtökohtana. Kuitupuulle tulee saada lisää kysyntää ja samalla kilpailua ostajien kesken. Metsänomistaja saa kuitupuusta kunnon hinnan, kun kysynnän ja tarjonnan laki toimii kuten tukkipuulla. Tehdashankkeen investoinnin katetuottolaskelmassa on käytetty metsänomistajille maksettavan kuitupuun hintana noin 20 euroa kiintokuutiolta. Biosellutehdas täytyy rakentaa Kainuussa raaka-aineen hankinta-alueen keskelle eli Paltamoon, jolloin puu voidaan kuljettaa autokuljetuksina suoraan tehtaalle. Tällöin on mahdollista maksaa metsänomistajalle korkeampaa kantohintaa, kun kuljetuskustannukset ovat pienemmät. Mikäli kuitupuuta kuljetaan kauemmaksi, kuljetuskustannukset maksaa metsänomistaja, alentuneena kantohintana. Tällä hetkellä Kainuu on kuitupuun osalta ”reservaattialuetta”, jossa kuitupuu ei juurikaan kiinnosta ostajia.
Paljon esillä ollut ja palkittu Kemijärven hanke mikä pääkirjoituksessa myös nostettiin esille on hyvä, mutta Kainuun hanke on yli 20 % parempi. Tämä johtuu siitä, että Kainuussa on enemmän puuta jalostettavaksi, infra on paremmassa kunnossa ja satamat lähempänä lopputuotteita varten. Uudenajan biotuotetehtaiden parhaat sijoituspaikat Pohjois-Suomessa ovat Paltamo ja Kemijärvi. Koska nämä hankkeet eivät kilpaile keskenään, hankkeiden eteenpäin viemisessä tulisi pohtia mahdollisuutta hankkeiden niputtamiseen. Siitä syntyisi selkeitä synergiaetuja esimerkiksi YVA-prosessissa, rakentamisessa ja laitehankinnoissa. Näiden tehtaiden puuraaka-aineen hankinta-alueet eivät ole päällekkäin. Lisäksi valtion ja Metsähallituksen rooli hankkeissa olisi selkeämpää suuremmassa kokonaisuudessa. Uudesta yhtiöstä tulisi merkittävä toimija uusien biotuotteiden markkinoilla. Jos puuta halutaan oikeasti jalostaa mahdollisimman pitkälle uusiksi biotuotteiksi, se on kuidutettava sellutehtaan kautta ja samalla puusta hyödynnetään kaikki hyödynnettävissä oleva. Lisäksi tuotetaan sähkö- ja lämpöenergiaa.
Rahasta se ei ainakaan näytä olevan kiinni
Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) arvioi jo vuonna 2008, että uusiutuvan energian lisääminen tuulivoimalla yhdellä prosenttiyksiköllä maksaa valtiolle 2,5 – 3 miljardia euroa. (Kauppalehti 31.1.2008) Kainuun biosellutehtaan sähköntuotanto tulee olemaan varovasti arvioiden noin 0,5 prosenttia Suomen energian kokonaistuotannosta. Tämä sähköenergia tulee osana jalostusprosessia ja on uusiutuvaa energiaa ja mikä tärkeintä, ei tarvitse valtion tukea. Edellä mainittujen EK:n käyttämien laskelmien mukaan Kainuun biosellutehtaan sähköntuotanto on siis arvoltaan 1,2 – 1,5 miljardia euroa. Tuulivoiman tukemiseen käytettävät valtion tuet voisi käyttää kansantalouden kannalta huomattavasti järkevämmin. Varteenotettava sijoituskohde on Kainuun biotuotetehdas, jossa investoinnin arvo on noin 800 miljoonaa euroa. Investointi tehdään alan uusimpia innovaatioita hyödyntäen, jolloin tehtaasta tulee ”ketterä” vastaamaan tulevaisuuden nopeasyklisen toimintaympäristön muutoksiin. Kun verrataan tämän tehtaan sähköntuoton arvoa tuulivoimalla tuotetun sähkön valtion tukien arvoon, huomataan, että investointikustannusten jälkeen jää vielä vähintään 400 miljoonaa euroa. Tämän voisi sitten heittää vaikka tuuleen.
Lopetetaan “mitäpä se hyvejää” -ajattelu tänä vuonna ja pelataan yhtenä joukkueena Kainuun tulevaisuuden eteen. Meidän joukkueessa on hyvät hyökkääjät joten ei anneta pelin kaatua passiivisuuteen ja pelkkään puolustukseen omassa päädyssä.
Tuomas Kettunen
kaupunginhallituksen jäsen
Kuhmo
