Hyvää alkanutta vuotta kaikille tasapuolisesti. Uusi vuosi ja uudet haasteet ovat edessämme. Olen jo usean vuoden ajan avannut keskusteluja kansan- ja aluetalouteen vaikuttavista asioista. Keskeisimpänä teemana ovat olleet uusien Paltamon ja Kemijärven biotuotetehtaiden rakentaminen ja niiden positiivinen dynaaminen vaikutus talouteen. Lisäksi olen kiinnittänyt huomiota mm. vientiyritysten harjoittamaan aggressiiviseen verosuunnitteluun.
Esimerkki aggressiivisesta verosuunnittelusta löytyy, kun verrataan sellun vienti- ja markkinahintoja. Tullin tilastoista selviää, millä hinnoilla sellua on myyty Suomesta ulkomaille. Kun vientihintoja verrataan markkinahintoihin, herää kysymys, miksi niiden erotus on ollut 2010-luvulla n. 200 – 300 €/sellutonni?
Vastaus on sellun maksuliikenteen kierrättäminen. Se tapahtuu siten, että sellu myydään kirjanpidollisesti lähes nollakatteella esim. holding-yhtiölle Hollantiin tai Luxenburgiin ja todellinen markkinahinta laskutetaan ostajalta holding-yhtiölle. Näin pyritään jo etukäteen minimoimaan yhtiöiden Suomeen maksamat verot. Esimerkiksi Luxenburgin kautta toimii 30 holding –yhtiötä ja ne mahtuvat 40 m2 kokoiseen toimistoon. Jokainen voi tästä päätellä, mikä näiden yhtiöiden toiminnan tarkoitus on.
Lisäksi yhtiöiden maksamia yhteisöveroja voidaan minimoida konsernin sisäisillä lainajärjestelyillä ja lainojen korkoprosentilla, joilla pienennetään yhtiön tulosta ennen verojen maksua. Linkki agressiivista verosuunnittelua käsittelevään ohjelmaan Ylellä: http://areena.yle.fi/1-3377893
Ratkaisu edellä mainittuihin tuloksen manipulointeihin on yritysten maakohtainen ja mieluummin toimipaikkakohtainen kirjanpito. Se on nykyjärjestelmillä helppo toteuttaa.
Näistä tuloksen alentamisen manipuloinneista kärsii koko kansantalous. Keinot ovat laillisia, mutta niiden voidaan sanoa aiheuttavan kansantaloudelle negatiivista dynaamista vaikutusta. Verotuloja jää saamatta satoja miljoonia euroja vuodessa. Nämä saamatta jääneet veroeurot joudutaan paikkamaan leikkauksilla ja veronkorotuksilla. Kun näin tehdään, se vaikuttaa esim. kansalaisten ostovoiman alenemiseen ja palvelujen käyttäminen vähenee. Näin syntyy negatiivinen dynaaminen vaikutus.
Positiivista dynaamista vaikutusta kansantalouteen syntyy erityisesti uusista biotuotetehtaista Paltamoon ja Kemijärvelle. Näiden tehtaiden puuraaka-aineesta noin puolet tulee valtion metsistä ja se vielä lisää dynaamisen vaikutuksen määrää. Valtion omistusosuus uusista tehtaista on oltava mahdollisimman suuri, jolloin dynaaminen vaikutus voidaan moninkertaistaa tehtaiden käyttökatteen järkevällä sijoittamisella.
Kun verrataan positiivisen ja negatiivisen dynaamisen vaikutuksen erotusta kansantalouteen, se voi olla jopa useita miljardeja euroja vuodessa.
Olen kirjoituksessani vertaillut sellun vienti- ja markkinahintoja. Kun sama vertailu tehdään muidenkin vientituotteiden osalta, voidaan todentaa miljardien eurojen verotulojen menetys.
Nyt on viimeistään aika nostaa ”kissa pöydälle” ja ryhtyä aktiivisiin toimenpiteisiin näiden epäkohtien korjaamiseksi. Ratkaisun avaimet ovat hallituksella ja eduskunnalla, joiden tehtävänä on laatia sellaisia lakeja, joilla negatiivinen dynaaminen vaikutus Suomen talouteen saadaan loppumaan.
Tuomas Kettunen (kesk)
Kuhmo
