Kuukausi: lokakuu 2020

Sähkönsiirron hintoja koskeva hallituksen esitys tulee loppuvuodesta eduskuntaan. Aihe nostattaa keskustelua ja ärtymystä.  Siitä on vireillä myös kansalaisaloite. Varsinkin meillä Kainuussa suuret siirtohinnat aiheuttavat vilkasta sananvaihtoa – ennen kaikkea maan korkeimpien perusmaksujen vuoksi 

Sähkömarkkinat ovat riskitöntä bisnestä, koska kaikki tarvitsevat sähköä. On kohtuutonta, että monikansalliset suuryhtiöt keräävät vuosittain yhteensä noin 850 miljoonaa euroa puhdasta voittoa ihmisten pakollisilla perustarpeilla. Näistäkin voitoista on jo otettu investoinnit pois. Osa voitoista jää toki kunnille ja kaupungeille, mutta se on kuluttajalle laiha lohtu.  Sähkönsiirtohinnoista maksettavat laskut voidaan rinnastaa veroluontoisiksi, koska niiltä ei voi välttyä. 

Sähköverkkoja on paranneltu: niistä on tehty turvallisempia ja luotettavampia. Se on kuitenkin näkynyt kuluttajan kukkarossa kohtuuttomasti. Sähköyhtiöt ovat selittäneet ylisuuria siirtohintojen korotuksia muun muassa myrskytuhoilla. Myrskytuhojen korjaukseen on tarvittu kuitenkin vain murto-osa hinnankorotuksilla saaduista tuloista. 

En tarkoita, etteikö voittoa saisi tehdä, mutta tällaisen luonnollisen monopolin tilanteessa tämä on jo hävytöntä. Luonnollisia monopoleja ei saa syntyä tämäntyyppisten perushyödykkeiden ympärille, ilman että kuluttajansuoja turvataan. Minulle tässä on kyse oikeudenmukaisuudesta, eikä se toteudu tällä mallilla. Nykyinen laki mahdollistaa hintojen nostamisen joka vuosi ja vuotuinen hinnankorotuskatto on tällä hetkellä peräti 15%.  

Maan poliittisen johdon tulee huolehtia kansalaisten elämisen perustarpeiden riittävästä tasosta kohtuullisin kustannuksin. Perustarpeita ovat ravinto, asuminen, koulutus sekä terveyden- ja sairaanhoidon lähipalvelut. Myös sähkö kuuluu tähän listaan. 

Sähkön voisi rinnastaa veden kanssa. Molempia tarvitaan, ja nykyään ilman sähköä ei kylmässä Pohjolassa pitkään pärjää. Vesivaroja ei ole lähdetty yksityistämään, eikä lähdetä. Veden kanssa ei tehdä samoja virheitä. 

Virheistä pitää oppia, ja niitä pitää korjata. Olisiko aika hankkia sähköverkot takaisin kansalliseen omistukseen ja valtiolle. Sähköverkot voitaisiin lunastaa takaisin ja perustaa tätä tehtävää varten valtion omistama yhtiö. 850 miljoonaa euroa vuodessa on paljon rahaa ja jokainen voi pohtia mitä se tarkoittaisi, jos nämä rahat olisivat virranneet vuosien aikana Suomen valtion kassaan.

Tuomas Kettunen

kansanedustaja (Kesk.) 

Kolumni on julkaistu Kainuun Sanomissa 23.10.2020

Viikonloppuna saimme lukea useampia murheellisia uutisia Pohjois-Suomesta. Muun muassa lauantaina 10.10. Kuhmossa ja sunnuntaina 11.10. Haapavedellä sudet tappoivat metsästyskoiran.

Kuhmon tapauksessa koiran omistaja oli saapunut paikalle ja nähnyt 6-8 sutta raatelemassa koiraansa. Metsästäjä oli ampunut varoituslaukauksen ilmaan, johon sudet eivät reagoineet. Toisen laukauksen hän kohdisti susiin, surmaten yhden.

Metsästäjällä oli tähän täysi oikeus, eikä metsästäjää tulee syyttää rikoksesta. Hän toimi kuten kuka tahansa vastuullinen koiranomistaja, suojellen omaa rakasta metsästyskumppaniansa ja perheenjäsentään. Lopputulos oli valitettavasti surullinen koiran menettäessä henkensä armottomille susille.

Kannanhoidollinen metsästys on saatava mahdollisimman pian käyntiin. Tappoluvat susille, jotka aiheuttavat vahinkoja tuotantoeläimille tai tappavat röyhkeästi koiria. Vaadin maa- ja metsätalousministeri Lepältä mahdollisimman nopeita toimia. Tilanne on kestämätön, susia on liikaa!

Tuomas Kettunen
Kansanedustaja (Kesk.)

Kirjoitus on julkaistu Kuhmolaisessa 16.10.2020

Kunnioittamani kokoomuksen ex-kansanedustaja Eero Suutari kirjoitti ”Kettusen heränneen” maakuntalentojen suhteen (KS 6.10.2020).

Oppositiossa ratkaisuesitykset ongelmiin ovat huomattavasti nopeampia ja vaivattomampia kuin hallituksella. Hallitusvastuussa asiat vaativat ensin huolellista valmistelua ennen päätöksentekoa. Lisäksi hallituksen päätöksiä sitoo aina laillisuusvaatimus. Tässä pulmana oli lentoliikenteen tukeminen valtion varoista. Se on lähtökohtaisesti kilpailuoikeuden vastaista. EU:n koronaepidemian takia myöntämä lievennys tukisääntöihin taas koski keväällä vain kuluvaa vuotta.

Maakuntalentojen osalta Kokoomus vaati toukokuussa kaiken kansan kuullen hallitukselta lentoliikenteen ostamista maakuntien lakkautettaville lentovuoroille. Kirjasipa se yhteen lisäbudjettimietintöön siitä lausuman. Mutta siihen se sitten jäi. Kun kysyimme, kuinka paljon kokoomus on valmis laittamaan rahaa maakuntalentoihin, ei vastausta ole kuulunut tähän päiväänkään mennessä. Ihmettelen, koska jo uskottavuuden nimissä pitäisi vaatimuksen esittäjällä olla asiasta oma näkemys.

Kesäkuussa hallitus antoi eduskunnalle uuden lisäbudjetin. Siinä joukkoliikenteen rahoitusta koskeva kohta oli niin sanotusti auki. Kokoomuksella oli kaikki mahdollisuus esittää maakuntalentoihin joko määrärahaa tai muuttaa esitetyn rahan käyttötarkoitusta koskemaan myös maakuntalentoja.

Hämmästykseni oli suuri, kun kokoomus eivätkä muutkaan oppositiopuolueet esittäneet maakuntalentoihin mitään. Kun kokoomuksenkin kiinnostus asiaa kohtaan näytti olevan vain hetkellinen, niin onneksi hallitus on selvittänyt kesän ja syksyn aikana lentoliikenteen tukemisen oikeudellisia kysymyksiä ja on nyt viemässä asiaa eteenpäin.

Mitä tulee muihin Suutarin esittämiin huomautuksiin koskien aiempia kirjoituksiani, niin myönnän epätäsmällisyyteni arvioidessani kokoomuksen johdolla neuvoteltua EU-rakennerahoitusratkaisua kaudelle 2014-2020. Tarkoitin siinä harvan asutuksen kertoimen painoarvon puolittumista, eli sana kerroin oli tippunut pois. Joka tapauksessa neuvottelutulos johti Suomen kannalta murheelliseen lopputulokseen, joka näkyy myös Suutarin kaavioissa.

Alueellinen kuljetustuen osalta Suutari kertoo, että se olisi lakannut määräajan päättymisen vuoksi. Tarkistin kertaalleen valtiopäiväasiakirjoista, niin vuoden 2013 budjettia koskevassa mietinnössä lukee, että ”Alueellisen kuljetustuen on määrä päättyä vuoden 2013 lopussa osana hallitusohjelman mukaisia elinkeinotukien leikkauksia.”

Kokoomuksen johdolla toteutetun kuntien valtionosuusuudistuksen epäoikeudenmukaisuudessa pysyn väitteessäni. Kuntatyypeittäin keskuskaupungit voittivat, suurten kaupunkien kehyskunnat ja seutukaupungit hävisivät jonkin verran, mutta kaikkein eniten hävisivät maaseutukunnat ja saaristokunnat. Tämä johtui siitä, että valtionosuusjärjestelmään tuotiin käsittämättömiä uusia kriteerejä, joilla ei ole mitään tekemistä ihmisten peruspalveluiden kanssa.

Julkaistu Kainuun Sanomissa 12.10.2020

Olen tyytyväinen kokoomuksen kansanedustaja Janne Heikkisen kantamaan huoleen Kajaanin lennoista (KS 28.9.). Heikkinen on kuitenkin valitettavasti lentojen päättymisen suhteen jälkijunassa.

Kokoomuksen edustaja on oikeassa siinä, että lennot palautetaan määräaikaisesti maaliskuuhun asti. Eivät lennot kuitenkaan siihen lopu. Valtio turvaa lennot Kajaaniin, Kokkolaan, Joensuuhun, Jyväskylään ja Kemiin aina vuoden 2021 loppuun asti. Heikkinen voi olla huolettomin mielin, hallitus turvaa Kainuun tilanteen, ettei lentomottia enää muodostu.

Joudun kuitenkin olemaan eri mieltä edustajakollega Heikkisen kanssa siitä, että kokoomus olisi ”uskottavin” maakuntien elinvoiman ja koko Suomen puolustaja. Kokoomuksen ollessa pääministeripuolue 2011–2015 se lepsuili EU:n koheesiorahoituksessa. Aluerahojen jaossa käytetyistä kriteereistä harvan asutuksen painoarvo puolittui. Se oli kylmää kyytiä Itä- ja Pohjois-Suomen kehittämiselle.

Samaan aikaan myös toimitettiin jättimäiset leikkaukset kuntien peruspalveluihin ja suoritettiin epäoikeudenmukainen valtionosuusuudistus, jossa rahaa hivutettiin maaseutukunnista Etelä-Suomen isoille kaupungeille. Tämän vuoksi Kainuussa kannetaan keskimääräistä suurempaa kunnallisveroprosenttia. Teollisuuden puolella kuljetustuki oltiin lakkauttamassa.

Kainuu tarvitsee laajat liikenneyhteydet. Kainuun saavutettavuutta lisätään. Lentoyhteyksien lisäksi Kainuu saa kauan odotetun yöjunayhteyden.

Tämän lisäksi on myös satsattava pienlentokenttätoimintaan. Lentoliikenne kehittyy ja lähitulevaisuudessa olisi mukava laskeutua sähkölentokoneiden kyyditsemänä Kainuun lentokentille. Lentoliikenteen lisäksi on muistutettava myös että tieverkosto on oltava kunnossa teollisuutemme vauhdin takaajana.

Tuomas Kettunen

kansanedustaja (kesk.)

Kirjoitus on julkaistu Kainuun Sanomissa 6.10.2020