Parhaillaan käydään keskustelua EU:n hiilinieluista ja EU:n päästötavoitteista suhteessa Suomen metsiin.
Muutama viikko sitten julkisuuteen vuoti komission päässä valmistelu luonnos EU:n metsästrategiasta.
Euroopan komissio julkaisee sen virallisesti 20. heinäkuuta. Valmisteilla oleva uusi metsästrategia on aiheuttanut ärsytystä ja pelkoa.
Syystäkin.
Euroopan Unionin komissio on puuttumassa rankalla kädellä kansalliseen metsien käyttöön.
Energiakäytössä ei saisi enää hyödyntää runkopuuta. Avohakkuut ja kantojen poistot kiellettäisiin.
Tämä käytännössä tarkoittaisi EU:n puuttuvan kansalliseen metsäpolitiikkaan ilmastosyiden varjolla.
Lisäksi ongelmana on, että luonnoksen mukaan strategia ei tunnista lyhytkestoisten tai uusien, innovatiivisten puupohjaisten tuotteiden roolia ja mahdollisuutta osana biotaloutta, vaan nostaa esille virkistykseen perustuvat lisääntyvät työllisyys- ja elinkeinomahdollisuudet – jotka todellisuudessa ovat marginaalisia.
Kollega, kainuulainen kansanedustaja Raimo Piirainen (sd.) väläytti jopa EU:sta eroa, jos EU:n metsästrategia menee tällaisenaan läpi.
Piiraisen sanoissa on häivähdys totuutta. Muun muassa avohakkuukielto romuttaisi tehokkaasti Suomen kansantaloutta ja samalla se tietäisi metsäteollisuuden alasajoa. Tätä kehitystä ei tule missään nimessä sallia.
Suomen talouden kivijalan murentaminen olisi kohtalokasta. Metsäteollisuutemme bruttoarvo on kymmeniä miljardeja ja osuus viennistä parinkymmenen prosentin luokkaa. Työpaikkoja metsäsektorilta on kymmeniä tuhansia.
Kansankassa sakkaisi pahemman kerran, jos suunnitelmat menevät sellaisenaan läpi.
Jos monet Euroopan maat ovat hakanneet metsänsä vuosikymmenien kuluessa ja Suomi puolestaan hoitanut kestävästi omansa, niin onko oikeudenmukaista, että Suomi laitetaan ”maksajaksi” tässä?
Toivon, että suomalaiset europarlamentaarikot olisivat yksituumaisesti puolustamassa suomalaista metsätaloutta. Kummastelen Ville Niinistön (vihr.) avointa tukea tämän hetken luonnokselle, joka olisi katastrofaalinen Suomelle.
Samoin ministeri Krista Mikkoselle (vihr.) toivoisin ymmärrystä puolustaa Suomen etua ja tehdä asiassa yhteistyötä ministeri Jari Lepän (kesk.) kanssa.
Suomi on EU:n edelläkävijöitä luonnonsuojelussa ja -monimuotoisuuden puolustamisessa. Suojelemme eniten metsiä EU-maista.
Jos Suomi ei pysty vaikuttamaan järkeviin metsälinjauksiin EU:n sisällä, niin onko meidän mielekästä olla osa tällaista yhteisöä?
Tämä kysymys herää monella mieleen. Jään odottamaan mihin europarlamentaarikkomme ja ministerimme pystyvät.
Metsäpolitiikan osalta Suomen linjan pitää olla selvä, päätöksenteko on pidettävä kansallisessa päätösvallassa.
Metsät ja metsistä päättäminen kuuluu jäsenmaiden toimivaltaan, ei komission.
Tuomas Kettunen
kansanedustaja (kesk.)
Kolumnikirjoitus on julkaistu Kainuun Sanomissa 9.7.2021
