Viime aikoina on käyty paljon keskustelua korkeakoulutuksen hajauttamisesta. Mielipiteitä on noussut puolesta ja vastaan. On syytä nostaa muutamia sosiaalipoliittisia näkökulmia mukaan keskusteluun.
Maakunnissa sijaitsevat korkeakoulut avaavat nuorille ovia kouluttautumisen tielle, niin pitkälle kuin itse haluavat omista sosiaalisista lähtökohdista riippumatta. Useat työläistaustoista tulevat ovat saaneet mahdollisuuden päästä korkeakoulutuksen pariin lähellä sijaitsevissa oppilaitoksista. Tämä koskee niin nuoria naisia kuin nuoria miehiäkin.
MYÖS PERHEELLISILLE lähellä sijaitsevat korkeakoulumahdollisuudet ovat tärkeitä. Useille koulutuksesta haaveilevalle muodostuu haasteeksi työn, perheen ja koulutuksen yhteensovittaminen. Työtä ja perhettä ei niin helposti lähdetä siirtämään, joten lähellä sijaitsevat korkeakoulut ovat elintärkeitä monille lapsiperheiden vanhemmille.
Hajautetun korkeakouluverkoston ansiosta pystytään kaventamaan alueellista eriytymistä ja antamaan kaikille parempia mahdollisuuksia kouluttautua. Tilanne paranisi entisestään, jos entistä useammalla paikkakunnalla olisi tällainen mahdollisuus kouluttautua. Jokaiselle pitäisi antaa tasa-arvoinen mahdollisuus saavutettavaan koulutuspolkuun niin halutessaan.
EIKÄ OLE MIKÄÄN salaisuus, että korkeakoulutetuista merkittävä osa jää myös alueelle asumaan ja työskentelemään. Vertailukohtana voidaan käyttää Lapin yliopistoa, jossa vuonna 2014 viisi vuotta valmistumisen jälkeen oli valmistuneista 55 prosenttia jäänyt joko Lapin tai Pohjois-Pohjanmaan maakuntiin. Vastaavasti vuonna 2018 Lapin yliopistoon tulleista opiskelijoista vajaat 40 prosenttia saapuivat Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan maakunnista. Uusmaalaiset muodostavat enemmistön opiskelijoista lappilaisten tullessa toisena. Osa heistäkin jää pohjoiseen.
JOS KORKEAKOULUTUSTA on tarjolla alueella, on alueelle jääminen todennäköisempää. Työt, mahdollinen elinkumppani ja ystäväpiirit ovat saattaneet muodostua opiskelupaikkakunnalla. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat valtavia veto- ja pitovoimatekijöitä, jotka ovat jokaiselle alueelle elintärkeitä.
Täytyy myös muistaa, että koulutuksen vieminen alueille on tehokasta työllistämisen edistämistä. Itse koululaitokset jo työllistävät korkeakoulutettuja ja korkeakoulut ovat osa vastausta huutavaan osaajapulaan. Samaisten ongelmien parissa painivat niin Kainuu, Etelä-Savo, Keski-Pohjanmaa kuin Porin seutukin.
Hajautettu korkeakoulutus Suomessa ei ole vain aluepolitiikkaa vaan myös vahvaa sosiaalipolitiikkaa ja mitä parhainta tasa-arvon edistämistä.
Täytyy myös muistaa, että koulutuksen vieminen alueille on tehokasta työllistämisen edistämistä. Itse koululaitokset jo työllistävät korkeakoulutettuja ja korkeakoulut ovat osa vastausta huutavaan osaajapulaan.
Tuomas Kettunen
kansanedustaja (kesk.)
Kolumnikirjoitus on julkaistu Kainuun Sanomissa 26.11.2021
