Euroopassa ei moni uskonut Venäjän riskien toteutumiseen vielä muutamia vuosia sitten, vaikka arvailuissa oli, että energiaa voidaan käyttää kiristyskeinona ja aseena, jos sota syttyy lähialueilla.
Nyt riskit ovat realisoituneet Fortumin ja Uniperin sekä Euroopan osalta. Sähkön hinnannousu ja Uniperin ongelmat kaasun toimituksessa ovat osoitus siitä, että Venäjä käyttää kaikki keinonsa hankaloittaakseen Ukrainan tukemista.
Fortumin hallitus ja johto tekivät aikoinaan strategisia valintoja, jotka ovat nyt myöhemmin osoittautuneet suuriksi virheiksi. Jälkiviisaasti voi sanoa, että olisi pitänyt alkaa varautumaan jo viimeistään vuonna 2014, kun Venäjä aloitti Ukrainan kanssa konfliktin tai kun vuonna 2017 Fortumin johto kertoi aikeistaan ostaa saksalaisen Uniperin.
Jälkikäteen monen on ollut helppo myös todeta, että omistajan eli valtion olisi pitänyt jo vuosikymmeniä sitten selkeästi ohjeistaa Fortumia pitäytymään valtion kannalta tärkeässä roolissa: sähköntuotannon turvaamisessa pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla.
Fortumin kohdalla täytyy muistaa, että puhutaan pörssiyrityksestä, joka toimii kuin pörssiyritys eli se turvaa omia etujaan. Valtion näkökulmasta onkin haastava saada turvattua tällaisessa yrityksessä omat valtiolliset intressit. Pohdinnan arvoinen asia olisi Fortumin poistuminen pörssistä ja sen kansallistaminen. Se poistaisi näitä intressiristiriitoja.
Onneksi emme ole turvautuneet Keski-Euroopan tavoin venäläisen tai muuten ulkoa tulevan fossiilisen energian varaan vaan olemme tehneet vastuullisia päätöksiä kotimaisen energian lisäämiseksi 20 viime vuoden ajan.
Pidemmällä aikavälillä Suomessa lisätään entisestään omavaraisuutta kotimaisen energian tuotannon osalta. Tällä saadaan myös taattua ihmisten ja yritysten kohtuuhintainen energiansaatavuus sekä päästään irti riippuvuussuhteesta ulkomaiseen fossiiliseen energiaan.
Historian saatossa ja nykypäivänäkin osa puolueista vastustaa, milloin omaa ydinvoimaa, omaa metsäenergiaa, omaa turvetuotantoa tai omaa aurinkovoimaa. Nämä kaikki ovat kuitenkin olleet ja tulevat myös olemaan osa omavaraisuutta ja energiahuoltovarmuutta.
Suomalaisella omalla energiantuotannolla saamme turvattua maamme sähkön- ja lämmöntuotannon. Iso energiamurros edellyttää vahvaa aluepolitiikkaa. Siirtymä fossiilista kotimaisiin uusiutuviin ei onnistu, ellei koko Suomi ole kauttaaltaan elinvoimainen.
Toivon jokaisen ymmärtävän, että omavaraisuuteen tarvitaan kaikkia energiantuotantomuotoja laajasti ympäri Suomen. Sillä Suomi selviää myös tulevaisuudessa haastavien aikojen yli.
Tuomas Kettunen
kansanedustaja (kesk.)
Kolumnikirjoitus on julkaistu Kainuun Sanomissa 7.10.2022
