Budjettiriihi saatiin viime viikolla päätökseen. Vaikeimmatkin asiat sovittiin viime metreillä ja sopu syntyi.

Voimme olla Kainuussa tyytyväisiä hallituksen linjauksiin. Ilmastoasioiden lisäksi haasteita loivat Veikkaus ja tieteen tulevaisuus. Onneksi ratkaisut näihinkin saatiin, tieteestä ei tulla leikkaamaan ja Veikkausta kompensoidaan jatkossakin.

On selvää, että Veikkauksen ja kulttuurin, liikunnan, nuorisotoiminnan ja tieteen epätervettä suhdetta pitää tulla muuttamaan. Tärkeät toimialat ja järjestöt eivät voi olla riippuvaisia Veikkauksen tuloista.

Budjettiriihessä hallitus linjasi, että viiden reitin (Jyväskylä, Joensuu, Kajaani, Kokkola-Pietarsaari ja Kemi-Tornio) maakuntalentojen rahoitus turvataan 14.8.2022 saakka, ja jatkossa tavoitellaan siirtymistä markkinaehtoiseen liikenteeseen. Tämä on elintärkeää Kainuun saavuttavuuden kannalta. Matkustajien lisäksi lentokoneiden ruumassa liikkuu paljon rahtia.

Näen myös positiivisena tulevan kaivosveron suunnittelun. Kaivosvero tulisi voimaan vuoden 2023 tietämillä ja verotuotoista 60 prosenttia jäisi kaivosten sijaintikunnille. Tämä on oikeudenmukainen suunta. Samanaikaisesti kaivoslaki on uudistuksen alla.

Meille harvaan asutun alueen asukkaille on tärkeää, että poliisi on läsnä. Hallitus linjasikin määrärahojen kohdentamisesta juuri tällaisille alueille, joihin Kainuu myös lukeutuu. Poliisin tulee näkyä ja kuulua koko Suomessa.

Muita ilon aiheita ovat esimerkiksi kotitalousvähennyksen nosto hoiva- ja hoitotyössä, eläkeikäisten korotettu työtulovähennys ja opiskelijoiden tulorajojen korotus. Tulorajojen korotus on vain vuoden kokeilu, mutta kannattaisin itse sitä pysyväksi. Työnteosta opintojen ohella ei pitäisi rangaista vaan päinvastoin.

Aggressiivista verosuunnittelua lähdetään reippaasti suitsimaan. Ulkomaalaisten rahastojen kiinteistösijoituksista saatuja voittoja lähdetään verottamaan laajalla rintamalla ja ylikansallisten yhtiöiden metsänostosta saamat veroedut poistetaan. Näin varmistetaan, etteivät Suomesta nyhdetyt rahat karkaa Caymansaarten aallokoihin.

Ilmastoasioista päästiin yksimielisyyteen ja hallituksella on vahva tahtotila torjua ilmastonmuutosta. Käytössä olevat toimet ovat toimivia ja keskustan ilmastopolitiikan linjausten mukaisia. Suomi tulee saavuttamaan tarvittavat tavoitteet vuoteen 2035 mennessä.

Öljylämmityksestä luopumisen tukeminen, biokaasuinvestoinnit ja kiertotalouden edistämisen erilaiset suunnitelmat ovat muutamia esimerkkejä kestävän kehityksen suunnasta, joilla ilmastonmuutosta torjutaan.

Tavallisten kansalaisten elämää ei lähdetty kurjistamaan.

Riihen tuloksia voidaan pitää myös Suomen maaseudun ja harvaan asuttujen alueiden voittona.

Tuomas Kettunen

kansanedustaja (kesk.)

Kolumnikirjoitus on julkaistu Kainuun Sanomissa 17.9.2021