Kirjoitukset

Kunnioittamani kokoomuksen ex-kansanedustaja Eero Suutari kirjoitti ”Kettusen heränneen” maakuntalentojen suhteen (KS 6.10.2020).

Oppositiossa ratkaisuesitykset ongelmiin ovat huomattavasti nopeampia ja vaivattomampia kuin hallituksella. Hallitusvastuussa asiat vaativat ensin huolellista valmistelua ennen päätöksentekoa. Lisäksi hallituksen päätöksiä sitoo aina laillisuusvaatimus. Tässä pulmana oli lentoliikenteen tukeminen valtion varoista. Se on lähtökohtaisesti kilpailuoikeuden vastaista. EU:n koronaepidemian takia myöntämä lievennys tukisääntöihin taas koski keväällä vain kuluvaa vuotta.

Maakuntalentojen osalta Kokoomus vaati toukokuussa kaiken kansan kuullen hallitukselta lentoliikenteen ostamista maakuntien lakkautettaville lentovuoroille. Kirjasipa se yhteen lisäbudjettimietintöön siitä lausuman. Mutta siihen se sitten jäi. Kun kysyimme, kuinka paljon kokoomus on valmis laittamaan rahaa maakuntalentoihin, ei vastausta ole kuulunut tähän päiväänkään mennessä. Ihmettelen, koska jo uskottavuuden nimissä pitäisi vaatimuksen esittäjällä olla asiasta oma näkemys.

Kesäkuussa hallitus antoi eduskunnalle uuden lisäbudjetin. Siinä joukkoliikenteen rahoitusta koskeva kohta oli niin sanotusti auki. Kokoomuksella oli kaikki mahdollisuus esittää maakuntalentoihin joko määrärahaa tai muuttaa esitetyn rahan käyttötarkoitusta koskemaan myös maakuntalentoja.

Hämmästykseni oli suuri, kun kokoomus eivätkä muutkaan oppositiopuolueet esittäneet maakuntalentoihin mitään. Kun kokoomuksenkin kiinnostus asiaa kohtaan näytti olevan vain hetkellinen, niin onneksi hallitus on selvittänyt kesän ja syksyn aikana lentoliikenteen tukemisen oikeudellisia kysymyksiä ja on nyt viemässä asiaa eteenpäin.

Mitä tulee muihin Suutarin esittämiin huomautuksiin koskien aiempia kirjoituksiani, niin myönnän epätäsmällisyyteni arvioidessani kokoomuksen johdolla neuvoteltua EU-rakennerahoitusratkaisua kaudelle 2014-2020. Tarkoitin siinä harvan asutuksen kertoimen painoarvon puolittumista, eli sana kerroin oli tippunut pois. Joka tapauksessa neuvottelutulos johti Suomen kannalta murheelliseen lopputulokseen, joka näkyy myös Suutarin kaavioissa.

Alueellinen kuljetustuen osalta Suutari kertoo, että se olisi lakannut määräajan päättymisen vuoksi. Tarkistin kertaalleen valtiopäiväasiakirjoista, niin vuoden 2013 budjettia koskevassa mietinnössä lukee, että ”Alueellisen kuljetustuen on määrä päättyä vuoden 2013 lopussa osana hallitusohjelman mukaisia elinkeinotukien leikkauksia.”

Kokoomuksen johdolla toteutetun kuntien valtionosuusuudistuksen epäoikeudenmukaisuudessa pysyn väitteessäni. Kuntatyypeittäin keskuskaupungit voittivat, suurten kaupunkien kehyskunnat ja seutukaupungit hävisivät jonkin verran, mutta kaikkein eniten hävisivät maaseutukunnat ja saaristokunnat. Tämä johtui siitä, että valtionosuusjärjestelmään tuotiin käsittämättömiä uusia kriteerejä, joilla ei ole mitään tekemistä ihmisten peruspalveluiden kanssa.

Julkaistu Kainuun Sanomissa 12.10.2020

Olen tyytyväinen kokoomuksen kansanedustaja Janne Heikkisen kantamaan huoleen Kajaanin lennoista (KS 28.9.). Heikkinen on kuitenkin valitettavasti lentojen päättymisen suhteen jälkijunassa.

Kokoomuksen edustaja on oikeassa siinä, että lennot palautetaan määräaikaisesti maaliskuuhun asti. Eivät lennot kuitenkaan siihen lopu. Valtio turvaa lennot Kajaaniin, Kokkolaan, Joensuuhun, Jyväskylään ja Kemiin aina vuoden 2021 loppuun asti. Heikkinen voi olla huolettomin mielin, hallitus turvaa Kainuun tilanteen, ettei lentomottia enää muodostu.

Joudun kuitenkin olemaan eri mieltä edustajakollega Heikkisen kanssa siitä, että kokoomus olisi ”uskottavin” maakuntien elinvoiman ja koko Suomen puolustaja. Kokoomuksen ollessa pääministeripuolue 2011–2015 se lepsuili EU:n koheesiorahoituksessa. Aluerahojen jaossa käytetyistä kriteereistä harvan asutuksen painoarvo puolittui. Se oli kylmää kyytiä Itä- ja Pohjois-Suomen kehittämiselle.

Samaan aikaan myös toimitettiin jättimäiset leikkaukset kuntien peruspalveluihin ja suoritettiin epäoikeudenmukainen valtionosuusuudistus, jossa rahaa hivutettiin maaseutukunnista Etelä-Suomen isoille kaupungeille. Tämän vuoksi Kainuussa kannetaan keskimääräistä suurempaa kunnallisveroprosenttia. Teollisuuden puolella kuljetustuki oltiin lakkauttamassa.

Kainuu tarvitsee laajat liikenneyhteydet. Kainuun saavutettavuutta lisätään. Lentoyhteyksien lisäksi Kainuu saa kauan odotetun yöjunayhteyden.

Tämän lisäksi on myös satsattava pienlentokenttätoimintaan. Lentoliikenne kehittyy ja lähitulevaisuudessa olisi mukava laskeutua sähkölentokoneiden kyyditsemänä Kainuun lentokentille. Lentoliikenteen lisäksi on muistutettava myös että tieverkosto on oltava kunnossa teollisuutemme vauhdin takaajana.

Tuomas Kettunen

kansanedustaja (kesk.)

Kirjoitus on julkaistu Kainuun Sanomissa 6.10.2020

Hallituksen budjettiriihi on käyty.  Yhtenä väännön aiheena oli turve. Puolueista varsinkin Vihreät sekä tehdyt selvitykset ovat vaatineet turpeelle jopa kymmenkertaista veronkorotusta, jolloin sen asema suhteessa ulkomailta tuotuun öljyyn ja kivihiileen muuttuisi epäedullisemmaksi. 

Turpeen kohdalla liian monella tuntuu unohtuneen myös tosiasiat. Turpeen osuus kaikesta energiapolttoaineiden käytöstä on vain 3-4 prosenttia. Sen merkitys kuitenkin vaihtelee paljon alueittain. Kaukolämmön tuotannossa turpeen osuus on noin 10-15 prosenttia ja muutamissa maakunnissa lähes neljänneksen. Määrä vastaa lähes kahta miljoonaa tonnia ulkomailta tuotua öljyä. Tämä tuntuu unohtuneen pahimmilta vouhkaajilta.

Politiikka on kuitenkin kompromissien taidetta, ja varsinkin hallituspolitiikka. Mikään puolue ei voi sanella, ei edes Vihreät. 

Keskustalle oli tässä poliittisessa todellisuudessa tärkeintä pitää kiinni siitä, että ulkomailta tuotavan kivihiilen suhteellinen asema turpeeseen nähden ei parane. Siinä onnistuimme. Hallitusohjelmaan Keskusta ajoi myös tärkeän reunaehdon, että veronkorotukset eivät saa ohjata ainespuuta polttoon. Siksi julkisuudessa olleet vaatimukset turpeen useamman euron veronkorotuksesta tai verotuksen moninkertaistamisesta eivät meille käyneet. 

Lopulta budjettiriihessä syntyi poliittinen kompromissi, jossa kaikkien lämmityspolttoaineiden verotusta korotettiin noin 2,7 eurolla. Tehty ratkaisu ei siten heikennä tai paranna turpeen suhteellista asemaa esimerkiksi öljyyn tai kivihiileen nähden.

En kiistä sitä, etteikö tehty kompromissi aiheuttaisi harmaita hiuksia meillä Kainuussa. Vaikuttaisihan turpeen käytön vähentäminen kaukolämmön tuotantoon ja turveyrittäjiin. Lähtökohtiin nähden pidän lopputulosta siedettävänä.

Samassa yhteydessä hallitus linjasi, että osa EU:n oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta käytetään turvetta korvaavien investointien tukemiseen. Lisäksi samasta rahastosta aletaan tukea turveyrittäjien ja työntekijöiden sopeutumista ja kohdealueiden elinkeinotoiminnan monipuolistamista. Olennaista on keskityttyä myös siihen, aivan kuten hallitusohjelmassa on sovittu, että turvetta ei aleta korvaamaan kotimaisella ainespuulla tai esimerkiksi ulkolaisella tuontihakkeella. 

Vaikka maailma muuttuu, niin kotimaisuus olkoon jatkossakin punaisena lankana energiatuotannossa, myös huolto- ja toimitusvarmuuden näkökulmasta.

Nyt pitää rauhoittaa tämä energiapoliittinen keskustelu, muuten talvella tulee todella kylmä. 

Kolumni on julkaistu Kainuun Sanomissa 18.9.2020

Kuhmolainen kansanedustaja Tuomas Kettunen iloitsee hallituksen linjauksesta Kainuun yöjunayhteyden määräaikaiseksi palauttamiseksi.

Hallituspuolueet sopivat budjettiriihessä, että työ- ja elinkeinoministeriö ja liikenne- ja viestintäministeriö aloittaa neuvottelut yöjunayhteyden palauttamisesta VR:n kanssa. Tavoitteena on tuoda esitys yöjunayhteydestä täydentävään talousarvioesitykseen lähiviikkojen aikana.

Yöjunayhteys on erittäin tärkeä Kainuun alueen ihmisille, yrityksille ja matkailulle. Hallituksen pitää tehdä nyt kaikkensa, että riihilinjaus toteutuu, Kettunen painottaa.

Yöjunayhteys on osa hallituksen päättämää Kestävä matkailu 2030-ohjelmaa.

Viimeksi Kainuuseen on kulkenut yöjuna vuonna 2006.

Tuomas Kettunen
kansanedustaja (kesk)

Kirjoitus on julkaistu Kainuun Sanomissa 17.9.2020