Kirjoitukset

Suomalaisen metsäteollisuuden suunnalta on kuulunut merkittäviä ilouutisia viime aikoina. Laman kourissa rämpivälle Suomelle näillä uutisilla onkin tilausta. Metsä Groupin Äänekoskelle kaavaileman biolaitoksen suunnitelmat etenevät määrätietoisesti eteenpäin, ja tämän lisäksi myös Kuopion alueelle suunnitellaan biojalostamoa. Myös kainuulaiset voivat määrätietoisella työllä saada uutta metsäteollisuutta maakuntaan.

Kainuu tarvitsee lisää työtä. Voimme maakunnassamme kestävästi tuplata hakkuumäärät, mikä tarkoittaisi noin 3 miljoonaa kuutiota puuta enemmän metsistämme. Sellaisen puumäärän saaminen metsistä tarjoaisi maakuntamme miehille ja naisille runsaasti uusia työpaikkoja. Mikäli tehdas rakennettaisiin Kainuuseen, se parantaisi paikallisen puun kysyntää ja nostaisi kantohintaa. Metsänomistajien kannalta kuitupuun kysyntä ja siitä saatava hinta on ratkaisevan tärkeää metsätalouden kannattavuuden parantamiseksi. Työpaikkoja syntyisi tehtaan henkilöstön lisäksi myös rakennusvaiheessa.

Puun kuljettaminen pitkälle ei ole kannattavaa, sillä yhden sellutonnin valmistamiseen tarvitaan noin kuusi kuutiota kuitupuuta. Näin ollen tuote kannattaa jalostaa mahdollisimman lähellä raaka-ainetta, jota Kainuun metsistä löytyy runsaasti. Kuitupuu täytyy saada nopeasti tehtaalle jalostettavaksi, koska sen jalostusarvo laskee nopeasti puusta haihtuvien uuteaineiden vuoksi. Tällä hetkellä lähimmät kuitupuuta hyödyntävät laitokset ovat Oulussa ja Kemissä. Kainuussa tehdas voitaisiin sijoittaa esimerkiksi Kajaaniin tai Talvivaaraan, jossa jo yhteiskunnan varoin rakennettu infra tarjoaisi synergiaetuja.

Sellutehdas on uusiutuvan energian perusyksikkö ja uusi sellutehdas edustaa modernia ja vastuullista ympäristönsuojelua. Tehdas on energiaomavarainen ja sen lisäksi tuottaa uusiutuvaa sähköenergiaa noin sadan megawatin teholla valtakunnanverkkoon yötä päivää, myös silloin kun ei tuule.

Tehtaan saamiseksi Kainuuseen on käynnistettävä voimakas työ koko maakunnan voimin. Meidän on otettava aktiivinen ote hankkeen saattamiseksi alkuun. Mikäli osoitamme maakuntana olevamme valmiita luomaan edellytykset liiketoiminnalle, on yrityksillä suurempi valmius asettua Kainuuseen. Viestin on oltava vahva, että nyt Kainuu on tosissaan.

Kirjoitettuani tämän tekstin sain tiedon Kemijärven sellutehdashankkeesta.

Kirjoitus on julkaistu 25.2.2015 Kainuun Sanomissa.

Syksy on saapunut Kainuun korpimaisemiin.

Itselleni yksi syksyn merkeistä on metsästyskauden alkaminen. Syyskuun ensimmäisenä päivänä saatiin taas lähteä tutuille metsästysmaille Teppo-koiran kanssa.

Jänikset jäivät metsään, mutta tärkeämpää oli saada olla luonnossa, paistaa makkarat ja nauttia hiljaisuudesta.

Nämä ovat niitä etuja, mitä meillä täällä syrjäkylillä asuvilla vielä on.

Tutut valtionmaat olivat saaneet viime syksyn jälkeen muodonmuutoksen. Harvennushakkuun jälki jätti nuoren miehen mietteliääksi viimeisten Metsähallituksen tulostavoiteotsikoiden jälkeen.

Valtiolla on tiukka taloustilanne ja kestävyysvajetta on supistettava, mutta nyt on lyhytnäköistä rahanhankintaa maa- ja metsätalousministeriön suunnalta.
Viime viikolla sai kauhulla lukea, kuinka Metsähallituksen tulostavoitetta korotetaan kesken vuoden. Tarkoittaen, että Metsähallitus pakotetaan myymään metsätiloja Suomesta.

Valtion viime keväänä nostama tulostavoite 20 miljoonalla eurolla nostaa kokonaistavoitteen 130 miljoonaan.

Tavoitteena on myydä tänä vuonna 17 000 hehtaaria metsämaata.

Metsähallituksen Laatumaan johtaja Tuomas Hallenbergin mukaan tarkoitus on myydä tuhansien hehtaarien kokoisia metsätiloja. Tämä taas tarkoittaa sitä, että kotimaisilla ostajilla eivät rahat riitä isoihin palstoihin. Näin kauppoja hierotaan suurten ulkomaalaisten ostajien suuntaan.

Eihän tämä taas rehellisesti sanottuna hyvältä kuulosta. Varsinkaan meillä Pohjois-Suomessa, mistä on viety valtion työpaikkoja ja olemassa olevista koulutuspaikoista joudutaan pitämään lujasti kiinni.

Tieverkoston ylläpitokustannuksia poljetaan alas ja nyt vielä tämä; myydään isänmaata pala kerrallaan ulkomaalaisille.
Metsähallitus panostaa metsänhoitoon, toteuttaa metsien monimuotoisuutta METSO-ohjelman turvin ja turvaa virkistysmahdollisuuksien käytön.

Metsähallituksen metsien tuottokyky tuo työtä ja turvaa Pohjois- ja Itä-Suomen työllisyydelle. Metsähallituksen valtiolle tulouttamat rahat tulee käyttää laaja-alaisesti koko Suomen kehittämiseen.

Kansallisomaisuuden myyminen ei ole ratkaisu kestävyysvajeen korjaamiseen.
Nyt on Metsähallituksen toimittava käyttäen vastuullisesti ja suojellen tunnollisesti yhteisiä luonnonvarojamme.
Kestävä luontosuhde ja jokamiehen oikeudet eivät saa joutua raha-ahneuden, yltiöpäisen ja vastuuttoman tulostavoitepolitiikan raateluhampaisiin.

Tuomas Kettunen
Keskustanuorten liittohallituksen jäsen

Julkaistu Suomenmaan kolmossivulla 3.9.2014