Kirjoitukset

Suomi yhteiskuntana muuttuu ja maaseudun asema ja ihmisten arki muuttuu sen mukana. Maaseutu ei ole kuitenkaan minnekään kuihtumassa, päinvastoin.

Kotimaan matkailu on kahden viime vuoden aikana kasvanut merkittävästi. Matkailu, eräharrastukset ja luonto luovat mittaavia mahdollisuuksia, eikä ruoantuotantoa pidä yhtään väheksyä.

Haluan korostaa, että maaseudulla ja maakunnissa elää tavallisia, hyvää arkea eläviä ihmisiä. Tavallisia ihmisiä, jotka viihtyvät luonnon äärellä.

Luonnon kanssa eläminen on erilaista kuin isoimpien kaupunkien parhailla paikoilla. Maaseudulla pärjääminen on myös välttämätöntä, jotta luonnosta kaukana asuvat pärjäisivät.

Suurkaupungeissa tehdään tärkeää työtä, mutta ei sielläkään pärjättäisi, jos maaseudun ihmiset eivät pitäisi huolta ihmisen elämän perusedellytyksistä.

EN VOI OLLA viittamatta Kainuun Sanomien 22.1.2022 tekemään juttuun 16-vuotiaasta Taneli Haverisesta. Tuo nuori mies, joka viihtyy maaseudulla, maatilan töissä ja ulkoharrastusten parissa. Hänellä on haaveena jatkaa kotitilalla yrittämistä. Kainuun Sanomien tekemä uutinen reippaasta miehenalusta oli oikea hyvän mielen juttu.

Tapasin pienen pojan usein navetan edustajalla hakiessani maitoa maatilalta. Maitoauton viereen tuli usein iloinen poika kertoen tarinoita ja samalla kysellen uteliaana työstäni maitoautonkuljettajana.

Oli mukava huomata, että pikkupojasta on kasvanut nuori mies, jolla on selkeä tavoite elämässään.

Jonkun mielestä Tanelin haaveet voisivat kuulostaa kummallisilta. Eivätkä ne kaikkien mielestä kuulu valtavirran haaveisiin.

Ilman tulevia, nuoria maatalousyrittäjiä ja työntekijöitä me emme Suomessa pärjäisi. Ruokaturvan ja huoltovarmuuden turvaamiseksi tarvitsemme maaseudulle Tanelin kaltaisia tekijöitä.

RUOKA ON VAIN yksi asia, joka tulee maaseudulta ja maakunnista. Energia, teollisuuden raaka-aineet, ja vaikkapa Helsingin ja Tampereen raitiovaunut tulevat maaseudulta, meiltä Kainuusta.

Tulevaisuudessa sähköpyörän tai sähköauton akun materiaalit saattavat olla kotoisin kainuulaisesta kaivoksesta. Tästä kaikesta saamme olla kainuulaisina todella ylpeitä.

Meidän maakuntien ihmisten arkea ei välttämättä aina ymmärretä tai haluta ymmärtää. On tärkeää, että itse arvostamme sitä ja ymmärrämme olevamme aivan yhtä arvokkaita kuin suurkaupunkienkin asukkaat.

Postinumero ei tee ihmisistä hyvää eikä pahaa. Maaseudullakin ihmiset elävät hyvää elämää, tekevät työtä, kasvattavat perheitään ja arvostavat luontoa.

Ennen kuin maaseudun ihmisiä aletaan suu vaahdossa moittia, kuten susikeskustelussa on käynyt, kannattaisi pyrkiä ajattelemaan asioita monesta erilaisesta näkökulmasta. Niin sivistynyt ihminen tekee.

Tuomas Kettunen

kansanedustaja (kesk.)

Kolumnikirjoitus on julkaistu Kainuun Sanomissa 5.2.2022

Kainuulaiskansanedustaja Tuomas Kettunen (kesk.) ehdottaa ammattidieselin käyttöönottoa kotimaiselle ammattiliikenteelle.

Kettusen mukaan kuljetuskustannusten pidempiaikaiseen hillitsemiseen on Suomessa otettava käyttöön ammattidiesel.

Kaikki erilaiset diesellaadut olisi valmistustavasta riippumatta siirrettävä ammattidieselin nimikkeen alle.

– Dieselin hinta on viimeisen vuoden aikana joulukuun 2021 loppuun mennessä noussut 21 prosenttia ja peräti 29 senttiä litralta, Kettunen perustelee eduskunnalle esittämässään kirjallisessa kysymyksessä.

– Dieselin kokonaishinta on kohtuuton ajatellen suomalaista tavaraliikennettä. Vuodenvaihteessa lisähaastetta on tuonut kiristynyt jakeluvelvoite, jonka myötä hintojen nousu on ollut jopa yli kymmenen senttiä per litra.

Kettusen mukaan dieselin hinta on nostanut kuljetuskustannuksia Suomessa noin 380 miljoonaa euroa vuositasolla.

– Jo tämä kustannuslisä on valtavan suuri ja se heikentää suomalaisten kuljetusyritysten toimintamahdollisuuksia sekä heikentää maamme kustannuskilpailukykyä.

VUODEN 2022 alussa dieselin hinta nousi, kun voimaan tullut biopolttoaineiden sekoitevelvoitteen kasvu näkyy dieselin pumppuhinnoissa, Kettunen kirjoittaa.

– Kiristynyt jakeluvelvoite velvoittaa polttoaineyhtiöitä lisäämään aiempaa enemmän kalliimpaa uusiutuvaa raaka-ainetta liikennepolttoaineisiin. Vuoden vaihteessa tapahtunut hintojen nousu on ollut jopa yli kymmenen senttiä per litra, arvioi Kettunen.

Hallitusohjelmassa mainittu ammattidiesel on Kettusen mukaan saatava valmisteluun.

– Muun muassa Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry ovat vaatineet, että tässä tilanteessa hallitus aloittaa hallitusohjelmassakin viitatun ammattidieseljärjestelmän valmistelun ja tekee päätökset pikaisesti.

JOS ammattidiesel otettaisiin käyttöön, toimisi Kettusen mukaan EU:n energiaverodirektiivissä säädetty mekanismi. Sen mukaisesti kuorma- ja linja-autoissa käytettävän dieselin vero olisi muissa ajoneuvoissa käytettävän dieselin veroa keveämpi.

– Kuljetusyritykset saavat tankkaamansa dieselin polttoaineverosta palautusta. Järjestelmä on käytössä yhdeksässä EU-maassa, Kettunen toteaa kysymyksessään.

– Polttoaineen hinnan kehitys on osoitus siitä, kuinka arvaamattomia vaikutuksia päätöksillä on. Uusista polttoaineen hintoja nostavista ratkaisuista täytyy pidättäytyä.

Alan toimintamahdollisuuksien turvaamiseksi on valtiovarainministeriön Kettusen mukaan valmisteltava ammattidieselin käyttömahdollisuus.

– Hallitusohjelmassa mainitaan: ”Jos liikenteen ja erityisesti dieselin verotusta uudistetaan, ammattibiodieselin käyttöönoton mahdollisuuksia selvitetään.”, Kettunen kirjoittaa.

Tiedote on julkaistu Kainuun Sanomissa 7.1.2022

Korkeakoulupolitiikan suunta on muuttunut maakuntien Suomen eduksi. Ministeri Antti Kurvinen kertoi joulun alla 40 uudesta aloituspaikasta Kajaanin ammattikorkeakouluun. Tästä kiitän ministeriä ja yhteistä kainuulaista vaikuttamistyötämme.

Kuten rehtori Matti Sarén sanoi, on potti suuri huomioiden ammattikorkeakoulumme koko. Tuhannen oppilaan KAMK sai 40 uutta aloituspaikkaa, kun 10 000 opiskelijan Haaga-Helia sai 60 uutta paikkaa.

Rehtori Sarénin mukaan Kainuu tarvitsee lisää koulutusmahdollisuuksia. Tästä olen täysin samaa mieltä. Siksi koulutuspolitiikan uudella linjalla on jatkettava päämäärätietoisesti eteenpäin.

Nyt alkanutta korkeakoulupolitiikan suunnanmuutosta haastetaan lujasti. Kokoomustaustaiset lobbarit, EK:n Jyri Häkämies sekä Akavan Sture Fjäder , tekivät Keskustan linjaa voimakkaasti moittivan kannanoton.

Myös entisen kokoomuslaisen opetusministerin Henna Virkkusen mukaan uusi linja on ”tyrmistyttävä”, ja hän ihmettelee, onko Keskustassa kuultu koulutuksen ja tutkimuksen laadusta. Virkkunenhan oli vastuuministeri, kun Kainuun opettajakoulutuslaitos lakkautettiin ”suuruuden ekonomian” edistämiseksi.

Itse en usko, että laatu merkitsee keskittämistä. Pienikin korkeakoulu voi tarjota laadukasta koulutusta ja olla kehityksen moottori. Tämän todistaa oma ammattikorkeakoulumme.

Korostan kolmea perustetta korkeakoulutuksen alueelliselle laajentamiselle.

Nuoret tarvitsevat koulutusmahdollisuuksia, mieluiten omalla kotiseudulla. Mahdollisuuksia pitää hajauttaa koko maahan.

Toinen perustelu on osaajapula. Yrityksillä menee lujaa ja työllisyys on ennätyslukemissa. Osaajapula on kehityksen jarru kautta maan. Kainuunkin tulevaisuus on rohkeiden yrittäjien ja ahkerien osaajien varassa.

Kolmas perustelu on aluepolitiikka. Kaikista suomalaisista ja kaikista maakunnista on pidettävä huolta. Kehityspanoksia pitää jakaa reilusti koko maahan. Keskittäminen ei ole luonnonlaki.

Koulutus ja sivistys vievät eteenpäin yksilöä ja yhteisöä. Koulutuksen varaan myös meidän kainuulaisten on syytä rakentaa yhteistä tulevaisuuttamme.

Tulevaisuus näyttää valoisalta. Vuosi 2021 on ollut hyvin tapahtumarikas politiikan kentillä ja poliittisessa päätöksenteossa niin valtakunnallisesti kuin meillä Kainuussakin. Kainuun positiivinen kehitys koulutuspaikkojen lisäksi on ollut merkittävää, koronasta huolimatta.

Pidetään tämä hyvä vire päällä myös ensi vuonna. Haluan toivottavaa menestyksekästä uutta vuotta 2022 kaikille kainuulaisille ja koko Suomelle.

Tuomas Kettunen

kansanedustaja (kesk.)

Kolumnikirjoitus on julkaistu Kainuun Sanomissa 31.12.2021

Viime aikoina on käyty paljon keskustelua korkeakoulutuksen hajauttamisesta. Mielipiteitä on noussut puolesta ja vastaan. On syytä nostaa muutamia sosiaalipoliittisia näkökulmia mukaan keskusteluun.

Maakunnissa sijaitsevat korkeakoulut avaavat nuorille ovia kouluttautumisen tielle, niin pitkälle kuin itse haluavat omista sosiaalisista lähtökohdista riippumatta. Useat työläistaustoista tulevat ovat saaneet mahdollisuuden päästä korkeakoulutuksen pariin lähellä sijaitsevissa oppilaitoksista. Tämä koskee niin nuoria naisia kuin nuoria miehiäkin.

MYÖS PERHEELLISILLE lähellä sijaitsevat korkeakoulumahdollisuudet ovat tärkeitä. Useille koulutuksesta haaveilevalle muodostuu haasteeksi työn, perheen ja koulutuksen yhteensovittaminen. Työtä ja perhettä ei niin helposti lähdetä siirtämään, joten lähellä sijaitsevat korkeakoulut ovat elintärkeitä monille lapsiperheiden vanhemmille.

Hajautetun korkeakouluverkoston ansiosta pystytään kaventamaan alueellista eriytymistä ja antamaan kaikille parempia mahdollisuuksia kouluttautua. Tilanne paranisi entisestään, jos entistä useammalla paikkakunnalla olisi tällainen mahdollisuus kouluttautua. Jokaiselle pitäisi antaa tasa-arvoinen mahdollisuus saavutettavaan koulutuspolkuun niin halutessaan.

EIKÄ OLE MIKÄÄN salaisuus, että korkeakoulutetuista merkittävä osa jää myös alueelle asumaan ja työskentelemään. Vertailukohtana voidaan käyttää Lapin yliopistoa, jossa vuonna 2014 viisi vuotta valmistumisen jälkeen oli valmistuneista 55 prosenttia jäänyt joko Lapin tai Pohjois-Pohjanmaan maakuntiin. Vastaavasti vuonna 2018 Lapin yliopistoon tulleista opiskelijoista vajaat 40 prosenttia saapuivat Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan maakunnista. Uusmaalaiset muodostavat enemmistön opiskelijoista lappilaisten tullessa toisena. Osa heistäkin jää pohjoiseen.

JOS KORKEAKOULUTUSTA on tarjolla alueella, on alueelle jääminen todennäköisempää. Työt, mahdollinen elinkumppani ja ystäväpiirit ovat saattaneet muodostua opiskelupaikkakunnalla. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat valtavia veto- ja pitovoimatekijöitä, jotka ovat jokaiselle alueelle elintärkeitä.

Täytyy myös muistaa, että koulutuksen vieminen alueille on tehokasta työllistämisen edistämistä. Itse koululaitokset jo työllistävät korkeakoulutettuja ja korkeakoulut ovat osa vastausta huutavaan osaajapulaan. Samaisten ongelmien parissa painivat niin Kainuu, Etelä-Savo, Keski-Pohjanmaa kuin Porin seutukin.

Hajautettu korkeakoulutus Suomessa ei ole vain aluepolitiikkaa vaan myös vahvaa sosiaalipolitiikkaa ja mitä parhainta tasa-arvon edistämistä.

Täytyy myös muistaa, että koulutuksen vieminen alueille on tehokasta työllistämisen edistämistä. Itse koululaitokset jo työllistävät korkeakoulutettuja ja korkeakoulut ovat osa vastausta huutavaan osaajapulaan.

Tuomas Kettunen

kansanedustaja (kesk.)

Kolumnikirjoitus on julkaistu Kainuun Sanomissa 26.11.2021