Kirjoitukset

Parhaillaan käydään keskustelua EU:n hiilinieluista ja EU:n päästötavoitteista suhteessa Suomen metsiin.

Muutama viikko sitten julkisuuteen vuoti komission päässä valmistelu luonnos EU:n metsästrategiasta.

Euroopan komissio julkaisee sen virallisesti 20. heinäkuuta. Valmisteilla oleva uusi metsästrategia on aiheuttanut ärsytystä ja pelkoa.

Syystäkin.

Euroopan Unionin komissio on puuttumassa rankalla kädellä kansalliseen metsien käyttöön.

Energiakäytössä ei saisi enää hyödyntää runkopuuta. Avohakkuut ja kantojen poistot kiellettäisiin.

Tämä käytännössä tarkoittaisi EU:n puuttuvan kansalliseen metsäpolitiikkaan ilmastosyiden varjolla.

Lisäksi ongelmana on, että luonnoksen mukaan strategia ei tunnista lyhytkestoisten tai uusien, innovatiivisten puupohjaisten tuotteiden roolia ja mahdollisuutta osana biotaloutta, vaan nostaa esille virkistykseen perustuvat lisääntyvät työllisyys- ja elinkeinomahdollisuudet – jotka todellisuudessa ovat marginaalisia.

Kollega, kainuulainen kansanedustaja Raimo Piirainen (sd.) väläytti jopa EU:sta eroa, jos EU:n metsästrategia menee tällaisenaan läpi.

Piiraisen sanoissa on häivähdys totuutta. Muun muassa avohakkuukielto romuttaisi tehokkaasti Suomen kansantaloutta ja samalla se tietäisi metsäteollisuuden alasajoa. Tätä kehitystä ei tule missään nimessä sallia.

Suomen talouden kivijalan murentaminen olisi kohtalokasta. Metsäteollisuutemme bruttoarvo on kymmeniä miljardeja ja osuus viennistä parinkymmenen prosentin luokkaa. Työpaikkoja metsäsektorilta on kymmeniä tuhansia.

Kansankassa sakkaisi pahemman kerran, jos suunnitelmat menevät sellaisenaan läpi.

Jos monet Euroopan maat ovat hakanneet metsänsä vuosikymmenien kuluessa ja Suomi puolestaan hoitanut kestävästi omansa, niin onko oikeudenmukaista, että Suomi laitetaan ”maksajaksi” tässä?

Toivon, että suomalaiset europarlamentaarikot olisivat yksituumaisesti puolustamassa suomalaista metsätaloutta. Kummastelen Ville Niinistön (vihr.) avointa tukea tämän hetken luonnokselle, joka olisi katastrofaalinen Suomelle.

Samoin ministeri Krista Mikkoselle (vihr.) toivoisin ymmärrystä puolustaa Suomen etua ja tehdä asiassa yhteistyötä ministeri Jari Lepän (kesk.) kanssa.

Suomi on EU:n edelläkävijöitä luonnonsuojelussa ja -monimuotoisuuden puolustamisessa. Suojelemme eniten metsiä EU-maista.

Jos Suomi ei pysty vaikuttamaan järkeviin metsälinjauksiin EU:n sisällä, niin onko meidän mielekästä olla osa tällaista yhteisöä?

Tämä kysymys herää monella mieleen. Jään odottamaan mihin europarlamentaarikkomme ja ministerimme pystyvät.

Metsäpolitiikan osalta Suomen linjan pitää olla selvä, päätöksenteko on pidettävä kansallisessa päätösvallassa.

Metsät ja metsistä päättäminen kuuluu jäsenmaiden toimivaltaan, ei komission.

Tuomas Kettunen

kansanedustaja (kesk.)

Kolumnikirjoitus on julkaistu Kainuun Sanomissa 9.7.2021

Kuuluisaa ja historiallista sote-uudistusta on nyt jumpattu jo yli vuosikymmen useamman hallituksen toimesta. Nyt alkaa näyttämään siltä, että se saadaan vihdoin valmiiksi ja ihmisten elämää päästään helpottamaan.

Sote täytyy saada valmiiksi, jotta hoitoon pääsy ja palvelut turvataan kaikkialla Suomessa jokaiselle suomalaiselle. Jokainen ymmärtää, että Suomen väestö vanhenee ja sote-palveluiden tarve kasvaa. Ei tätä uudistusta tehdä huvin vuoksi tai ideologia mielessä. Jokainen puolue on vuorollaan ollut sitä valmistelemassa ja jokainen maamme päättäjä tietää sen tarpeen.

Hallituksen tavoitteena on tasa-arvoiset, toimivat arjen palvelut koko maassa. Sote-uudistuksen tarve on selvä. Siksi sitä onkin yritetty pitkään. Nyt sotesta syntynyt hyvä ratkaisu, joka pystytään toteuttamaan, on suomalaisten parhaaksi.

Oppositiopuolueista kokoomus ja perussuomalaiset haluavat kaataa soten. Se tarkoittaisi eriarvoisuutta ja kuntien pakkoliitoksia. Se johtaisi todelliseen Amerikan malliin ja olisi kuolinisku kunnille. Muun muassa Kauppalehti (28.5.) uutisoi, että jos sote jää toteuttamatta, on Kainuussa kuntaverojen korotuspaineet kolmen prosentin luokkaa.

En usko, että kokoomuksen tai perussuomalaisten kannattajat tätä haluaisivat. Sote-uudistuksessa on mukana aidosti myös taloudelliset perusteet.

Sote tuo paljon hyvää mukanaan. Hallinto yksinkertaistuu nykyisestä. Tällä hetkellä sote-palvelut tuotetaan osittain kunnissa, osittain kuntayhtymissä. Sote-hallinto on tällä hetkellä monikerroksista. Valtio, kuntayhtymät, sairaanhoitopiirit ja kunnat. Nyt siirrytään yksinkertaisempaan rakenteeseen.

Uudistus lisää myös demokratiaa. Jokainen suomalainen voi jatkossa vaikuttaa suoraan äänestämällä siihen ketkä päättävät sote-palveluista. Tällä hetkellä erilaisten kuntayhtymien luottamushenkilöt jäävät etäisiksi, harva osaa edes nimetä, ketä eri tehtäviin on valittu.

Tästä mallista on esitetty kritiikkiä, että tämä malli rajoittaisi yksityisen ja kolmannen sektorin palveluntuottajien toimintaedellytyksiä ja keskittää kaikki palvelut julkisen sektorin tuotettavaksi. Tämähän ei pidä paikkaansa.

Sote-uudistuksen perusteella monituottajamalli jatkuu eikä uudistus merkitse isoa muutosta ostopalveluiden käyttöön. Sote-uudistuksella ei rajoiteta yksityisen, eikä kolmannen sektorin toimijoiden tai julkisomisteisten yhtiöiden toimintamahdollisuuksia.

Uudistuksessa selkeytetään julkisen ja yksityisen rooleja sote-palveluiden järjestämisessä ja tuottamisessa, jotta sote-palvelut turvattaisiin kaikissa tapauksissa. Hyvinvointialue vastaisi niistä tehtävistä, jotka sille lailla säädetään.

Viime kaudella sote-mallissa oli mukana perustuslaillisia esteitä, joita ei saatu korjattua. Ongelmia aiheutti myös siinä ollut valinnanvapaus. Nyt näitä ongelmia ei ole ja perustuslakivaliokunta on linjannut, ettei esteitä toteuttamiselle ole.

On Kainuun tulevaisuuden kannalta elintärkeää, että saamme uudistuksen maaliin.

Tuomas Kettunen

kansanedustaja (kesk.)

Kolumnikirjoitus on julkaistu Kainuun Sanomissa 5.6.2021

– Kehysriihi oli vaikea ja sitä ei käy kieltäminen. Keskustalla oli kukkaronnyörin vartijan rooli ja menikin monta päivää herätellä hallituskumppaneita asian tärkeydestä. Jos ei olisi saavutettu yhteistä linjaa, niin hallitustaival olisi katkennut, kansanedustaja Tuomas Kettunen (kesk.) palasi hallituksen puoliväliriiheen verkkovälitteisessä vappupuheessaan.

Kettusen mukaan hallituspohjalla on paljon yhteistä aina köyhän asiasta koulutukseen, mutta taloudenpidossa periaatteet ovat erilaisia vasemmistopuolueilla ja keskustalla.

Isoin riita syntyi työllisyys-, talous- ja velanhoitokysymyksistä, ja puolueiden välillä oli periaatteellisia ristiriitoja talouspolitiikan osalta.

– Tässä hallituspohjassa ei ole kyse rakkausavioliitosta, vaan järkiavioliitosta. Nyt SDP ja Marin ( Sanna Marin ) saivat päättää, tulevatko he keskustaa vai vihreitä vastaan. Pääministeri Marin päätti tulla keskustan suuntaan.

Lopputulema ei ole täydellinen, mutta se on Kettusen mielestä Suomen tulevaisuuden kannalta oikea.

– Työllisyyttä ylös, velka alas. Siinä on päätösten pihvi.

Kettusen mukaan esimerkiksi sote, ihmisten lähipalveluiden turvaaminen ja perhevapaauudistus etenevät keskustalaisella mallilla.

– Myös kotitalousvähennys nousee 2 250 eurosta 3 500 euroon ja korvausprosentti 40 prosentista 60 prosenttiin. Haluan, että myös kotityö ja hoivatyö saatettaisiin kyseisten summien ja prosenttien piiriin.

Erikseen hän nosti esiin turpeen.

– Turvealan yrittäjille saatiin tuntuva tukipaketti, joka vastaa akuuttiin hätään. Turpeenpolttoon tulee parempia mahdollisuuksia. Turveala ei olisi saanut mitään, jos hallitus olisi hajonnut.

EDISTYSASKELEENA Kettunen pitää sitä, että työllisyyden hoito siirtyy te-toimistoilta kuntien vastuulle.

– Tällä uudistuksella on asialliset työllisyysvaikutukset, hän totesi ja etenkin perussuomalaisia suomien paheksui puheita tempputyöllistämisestä.

Hänen mukaansa on täysin väärä käsitys, että kuntien työllisyyspalveluissa pyöriteltäisiin papereita. Hän otti esimerkiksi Kuhmon Elsa-hankkeen, jossa kehitetään osallistujien osaamista.

– Hankkeen osallistujista yli kolmasosa työllistyi muutamassa kuukaudessa palkkatyöhön yrityksiin.

Kettusen mukaan pelkkä yritysten työllistämisedellytysten parantaminen ei auta, koska huomattava osa työttömistä työnhakijoista ei ole sellaisessa kunnossa tai sellaisella osaamisen tasolla, että he voisivat työllistyä yrityksiin.

– Heidän kuntouttamisensa ja osaamisensa kehittäminen on yhdistettävä heidän työnhakunsa kanssa. Juuri näin voidaan tehdä työllisyyden kuntakokeiluissa, koska kunnat tuottavat kuntalaisille sekä terveys- että opetuspalvelut. Kun työnhakijat ovat kuntien työllisyyspalveluiden asiakkaita, voidaan heille tarjota myös terveyspalveluita ja osaamisen kehittämispalveluita saumattomasti.

VAPPUPUHEESSAAN Kettunen käänteli myös EU:n elpymispakettia.

– Pidän suurena riskinä tätä pakettia. Se veisi meidät kertaharppauksella yhteisvelkaan.

Kettusen mukaan nyt puhutaan siitä, että paketti täytyy hyväksyä, kun kriisi on päällä. Kriisejä on kuitenkin ollut vuodesta 2008 asti.

– Pidän outona puhetta siitä, että EU kaatuisi, jos Suomi kaataisi paketin. Luultavasti unionista keksittäisiin jonkinlainen kiertotie, jolla elvytyspaketti saataisiin pystyyn.

Niin ikään Kettunen pitää saivarteluna sitä, ettei pakettia kutsuta suoraan eurobondeiksi.

– Tosiallisesti niin on. Tarvitsisimme hengähdystauon asian suhteen. EU:n suurissa saleissa eliitti puhuu, kuinka tämä paketti on riittämätön ja uutta tulee pukkaamaan, kun tämä hyväksytään. Pelkään, ettei tämä tule jäämään tähän.

Otteet vappupuheesta on julkaistu Kainuun Sanomissa 2.5.2021

Kehysriihi oli vaikea ja sitä ei käy kieltäminen. Olen kuullut väitteitä, että pitkittynyt riihi oli keskustalle vain teatteria. Päinvastoin tässä oltiin tosissaan neuvottelemassa tulevien vuosien työllisyys- ja talouslinjoista.

Kehysriihessä keskustalla oli kukkaronnyörin vartijan rooli ja menikin monta päivää herätellä hallituskumppaneita asian tärkeydestä.

Jos ei olisi saavutettu yhteistä linjaa, niin olisi hallitustaival katkennut.

Lopullisen vastuun hallituksen toimintakyvystä kantaa aina pääministeri.

Aina välillä on sellainen olo, että olemme väärässä hallituksessa. Kokoomuksen kanssa löydämme yhteistä tarttumapintaa taloudenhoidosta, mutta köyhän asia, alueellinen tasa-arvo ja hajautettu yhteiskunta ovat asioita, joista emme pääse yksimielisyyteen.

Punamultahallituksessa olemme taloudenpidossa ja yrittäjyydessä paljon vartijana. Näiden seikkojen takia olen ja olemme keskusta, emme kokoomus tai vasemmisto.

Keskustalaisena koen, että tällä hallituspohjalla on paljon yhteisiä asioita aina köyhän asiasta koulutukseen.

Taloudenpidossa periaatteet ovat erilaiset vasemmistopuolueilla ja keskustalla. Isoin riita syntyikin työllisyys-, talous- ja velanhoitokysymyksistä.

Puolueiden välillä olikin periaatteellisia ristiriitoja talouspolitiikan osalta. Vaikka ei olisi yhteistä periaatetta, voidaan sopuun pyrkiä, ja siihen lopulta päästiin.

Tässä hallituspohjassa ei ole kyse rakkausavioliitosta vaan järkiavioliitosta. Ja järkeä tässä haettiin. Nyt SDP ja Marin saivat päättää, tulevatko he keskustaa vai vihreitä vastaan – punamultaa vai vihervasemmistoa. Pääministeri Marin päätti tulla keskustan suuntaan.

Perimmäinen kysymys oli, että aloittaako tämä hallitus koronan jälkeisen taloudenhoidon nyt vai jättääkö se sen seuraavalle hallitukselle?

Kestää joka tapauksessa useampia vaalikausia selvitä tästä koronan aiheuttamasta taloudellisesta ahdingosta niin kuin aina samankaltaisissa tilanteissa on käynyt. Tähän haettiin ratkaisu.

On parempi sopia kuin riidellä. Yhteinen suunta on löydetty ja lopputuloksena maassamme on edelleen toimintakykyinen ja eteenpäin katsova hallitus. Saamme jatkaa rauhan ja vakauden linjalla. Nyt lähivuodet voimme hoitaa Suomen asioita vakaasti.

Tuloksena yrittämisen verotus ei kiristy.

Suomi nousee jatkossakin työllä ja yrittämisellä. Turvealan yrittäjille saatiin tuntuva tukipaketti, joka vastaa akuuttiin hätään. Turpeenpolttoon tulee parempia mahdollisuuksia. Turveala ei olisi saanut mitään, jos hallitus olisi hajonnut.

Kun osa yhteistyökumppaneista tuntuu vierailta, niin on hyvä, että asiat sovitaan kunnolla.

Kaikki yksityiskohdat eivät miellytä, mutta tietyt asiat etenevät kuten esimerkiksi sote, ihmisten lähipalveluiden turvaaminen ja perhevapaauudistus keskustalaisella mallilla. Pystymme myös varjelemaan maa- ja metsätalouden etua.

Tuomas Kettunen

kansanedustaja (kesk.)

Kolumnikirjoitus on julkaistu Kainuun Sanomissa 30.4.2021