Kirjoitukset

Keskustan kuhmolainen kansanedustaja Tuomas Kettunen on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen ulkomaisen raskaan liikenteen vinjettimaksujen eli tienkäyttömaksujen käyttöönottamiseksi.

Kettunen tähdentää, että tiestön korjausvelan vähentämiseen on panostettu merkittävästi. Kaikki tienkäyttäjät eivät kuitenkaan osallistu kuluihin tasapuolisesti.

– Ulkomaalainen raskas liikenne kuluttaa Suomen tiestöä, aiheuttaa jonkin verran vaaratilanteita ja onnettomuuksia, muttei osallistu millään tavalla kustannuksiin. Tilanne on kestämätöntä suomalaisen, raskaan kuljetusalan ammattilaisen silmin, Kettunen tuskailee.

Suomi on Kettusen mukaan viimeisiä Euroopan unionin maita, joissa ei ole käytössä tienkäyttömaksuja. Nämä tienkäyttömaksut kompensoitaisiin kotimaiselle ammattiliikenteelle täysimääräisesti. Tienkäyttömaksut suosisivat kotimaisia yrityksiä verrattuna esimerkiksi naapurimaiden firmoihin, Kettunen toteaa.

– Esimerkiksi Saksassa vinjetti on toteutettu täysin sähköisesti ja se kohdistuu aina tiettyyn ajoneuvoon. Vinjettimaksuilla saatavat varat tulee käyttää täysimääräisesti tiestön kunnon ylläpitämiseen ja parantamiseen, Kettunen vaatii.

Tiedote on julkaistu Kainuun Sanomissa 6.4.2021

Usein kuulee sanottavan, että vahva valtion kassa on köyhän ihmisen paras ystävä ja työ on parasta sosiaaliturvaa. Nämä väittämät voivat meistä useimmat allekirjoittaa – puoluekannasta riippumatta. Onkin totta, että kun valtio voi hyvin niin myös kansalaiset voivat paremmin. Tarvitaan työtä, turvaa ja tulevaisuutta.

Yksi keskustan kynnyskysymyksistä hallitukseen menolle oli hyvän talous- ja työllisyyskehityksen jatkaminen siten, että sitoudutaan 75 prosentin työllisyysasteeseen. Ilman vahvaa työllisyysastetta emme pysty hyvinvointiyhteiskuntamme rakenteita ylläpitämään, eikä tuleville sukupolville saa jättää kohtuutonta velkataakkaa kannettavaksi. Asiat hankaloituivat viime vuoden keväällä koronan takia. Suomen kasvu ei voi enää koronakriisin jälkeen perustua velkavetoiseen kotimaiseen kysyntään.

Koronakriisi on runnellut yritysten toimintaa useilla eri aloilla, puhumattakaan sen tuottamasta inhimillisestä kärsimyksestä. On ollut lomautuksia ja irtisanomisia. Tilanne ei ole sama kuin vaalikauden alussa. Kaikesta huolimatta hallitus sopi viime syksyn budjettiriihen yhteydessä työllisyystoimista, joilla tavoitellaan yli 30 000 lisätyöllistä.

Keskustan tavoitteena hallituksen tulevassa puoliväliriihessä ovat muun muassa linjaukset työttömyysturvan uudistamiseen työttömyysjaksoja lyhentävästi, saada aikaan kannustava rahoitusjärjestelmä kuntien työllisyyspalveluihin, nuorten oppisopimusten vauhdittaminen palkkatuella sekä osatyökykyisten työllistymisen vauhdittaminen.

Työllisyystoimien lisäksi on tärkeää nostaa keskusteluun jo työssä olevien työhyvinvointi ja jaksaminen näin poikkeuksellisina aikoina. Etätyöaika on tuonut monille paljon joustoa elämään ja aivan uudet mahdollisuudet työskennellä tai opiskella haluamastaan paikasta käsin. Vaikka etätyön- ja opintojen myötä lisääntyneessä joustavuudessa on paljon hyvää, ei sen mukanaan tuomia epäkohtia tule unohtaa. Helsingin yliopiston opiskelijoille tekemän kyselyn mukaan koronavuonna opiskeluinto laski ja moni koki uupumusta. Yksi syy uupumukselle on koettu yksinäisyys.

Työuupumus ja masennus eivät kuitenkaan ole mitään vain korona-ajan mukanaan tuomia ilmiöitä, vaan ne ovat olleet yhteiskunnassamme iso ongelma jo ennen sitä ja aiheuttavat ennenaikaista eläköitymistä. Viime vuonna neuvoteltiin kokonaisuus yli 55-vuotiaiden työllisyyden lisäämiseksi ja sen yhteydessä sovittiin lainsäädäntöä uudistettavan niin, että työn henkisen ja fyysisen kuormituksen hallintaan tulee uusia välineitä.

Työnantajat tarvitsevat uusia työkaluja, joiden avulla ennakoivasti ylläpidetään ihmisten työkykyä. Työntekijöillä taas vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ja työaikoihin vahvistavat työhyvinvointia ja jaksamista. Ei riitä, että tehdään työllisyystoimia ja luodaan työpaikkoja – tulee huolehtia myös siitä, että ihmiset jaksavat työssään. Näinä aikoina ja tämän ajanjakson jälkeenkin.

Tuomas Kettunen

kansanedustaja (kesk.)

Kolumnikirjoitus on julkaistu Kainuun Sanomissa 26.3.2021

Saimme viime viikolla hyviä uutisia. Harvaan asuttujen alueiden parlamentaarinen työryhmän (HAMA) selvitys aluekehittämistoimenpiteistä julkaistiin. Tämä uutinen tuo Kainuulle ja muille maakunnille kauan kaivattuja keinoja saada tekijöitä jo olemassa oleviin vapaisiin työpaikkoihin.

Työryhmä näkee tehokkaina toimina, että harvaan asutetulle alueelle muuttavalle on mahdollista saada verohuojennuksia, opintolainasta voisi saada anteeksi jopa 2600 euroa vuosittain, alueiden uusien yritysten työnantajamaksut poistetaan ja syrjäseutulisät voitaisiin ottaa käyttöön.

Työryhmä on ennakkotarkistuttanut nämä toimenpide-esitykset valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojaselta . Niin sanotut Norjan mallin mukaiset aluekehittämistoimenpiteet. Ojanen oli tarkastellut seuraavia toimet perustuslain kannalta ja todennut ettei perustuslaillisia esteitä ole mallin käyttöönotolle. Tämä tarkoittaa, että näiden toimenpiteiden vastustajilta putoaa argumenteista pohja pois.

Nostin tämän tärkeän alueellisen uudistamisen toimenpiteen esille viime keväänä omassa vappupuheessani. Puheessani toin esille verohelpotukset ja opintolainahyvitykset valmistuneille nuorille.

Myös maamme tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko nosti esille viime marraskuussa opintolainahyvityksen. Tarvitsemme enemmän porkkanaa kuin keppiä, millä innostetaan toimeliaita ja yritteliäitä ihmisiä myös meille Kainuuseen. Maakunnat tarvitsevat osaavia tekijöitä ja työryhmän esitykset tulevat varmasti houkuttelemaan työikäisiä, koulutettuja työntekijöitä. Kaiken lisäksi maakunnissa ja harvaan asutetulla maaseudulla elämisen kustannukset ovat edullisemmat kuin isoissa kaupungeissa.

Professori Ojanen on suositellut harkitsemaan jatkovalmistelussa, että toimenpiteet toteutettaisiin aluksi määräaikaisina kokeilulakeina. Mielestäni kokeilut verohuojennuksista ja opintolainahyvityksistä on laitettava valmisteluun pikimmiten. Meillä Kainuussa osaavista tekijöistä on jo nyt huutava pula, ja haasteet tulevat lisääntymään eläköitymisten takia.

HAMA -työryhmän tulokset antavat toivoa meille väljemmän Suomen asukkaille. Suomen Keskusta toi myös esille ajatuksia, miten keskittämispolitiikasta päästään eroon ja tilalle saadaan uudenlaista aluepolitiikkaa. Olemme päässeet kokemaan väljemmän elämän hyvät puolet, joten miksi haluaisimmekaan palata suoritus-Suomeen.

Kuntiin tarvitaan yhteiskäyttötiloja etätyöläisille, talviasuttava mökki tulisi saada ottaa vakituiseen asuinkäyttöön ja luodaan oikeus monipaikkakuntalaisuudelle.

Jos tästä koronasta täytyy jotain positiivista löytyä, niin ainakin etätyöskentelystä ja etäopiskelusta on tullut osa normaalia elämää. Ne edesauttavat elämään, työskentelemään ja yrittämään paikasta riippumatta. Monipaikkaisuudesta on tulossa totta!

Etätyöskentelystä ja etäopiskelusta on tullut osa normaalia elämää.

Ne edesauttavat elämään, työskentelemään ja yrittämään paikasta riippumatta.

Tuomas Kettunen

kansanedustaja (kesk.)

Kolumnikirjoitus on julkaistu Kainuun Sanomissa 19.2.2021

Keskustan kuhmolainen kansanedustaja Tuomas Kettunen kiittelee Harvaan asuttujen alueiden parlamentaarisen työryhmän (Hama) toimia sen selvittäessä mahdollisuuksia alueiden kehittämiseen. Kettunen kannustaa ottamaan Suomessa Norjan malli käyttöön.

Kettusen mukaan Hama -työryhmän kokeilut on saatava nopeasti käyntiin. Kainuussa osaavasta työvoimasta on pulaa ja maakunnat ovat tarvinneet jo pitkään kannustimia, joilla nuoret saapuvat töihin maaseutukuntiin. Työpaikkoja on auki, mutta tekijöitä ei ole.

– Varsinkin keskustan puheenjohtaja Annika Saarikon viime marraskuussa nostama opintolainahyvitys olisi omiaan houkuttelemaan opintonsa päättäneitä harvaan asutuille alueille. Nämä ovat sellaisia porkkanoita, joilla voitaisiin houkutella toimeliaita ja yritteliäitä ihmisiä myös meille Kainuuseen, Kettunen summaa.

Kettunen muistuttaa, että työryhmä oli ennakkotarkistuttanut valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojaselta Norjan mallin mukaisia aluekehittämistoimenpiteitä. Ojasen tarkastelu kertoo, että perustuslakivaliokunnan aiempien lausuntojen mukaan lainsäätäjällä on laaja harkintavalta etenkin veroasioissa yhdenvertaisuuden estämättä, kunhan vain henkilöihin kohdistuvat erottelut eivät ole mielivaltaisia ja kohtuuttomia.

Norjan pohjoisimmissa osissa on vuodesta 1990 alkaen toteutettu erityisiä aluepoliittisia tukitoimenpiteitä, muun muassa poistettu työnantajamaksuja, alennettu sähkömaksuja, kevennetty henkilöverotusta, korotettu lapsilisiä ja annettu opintolainoja anteeksi.

Tiedote on julkaistu Kainuun Sanomissa 9.2.2021