– Kehysriihi oli vaikea ja sitä ei käy kieltäminen. Keskustalla oli kukkaronnyörin vartijan rooli ja menikin monta päivää herätellä hallituskumppaneita asian tärkeydestä. Jos ei olisi saavutettu yhteistä linjaa, niin hallitustaival olisi katkennut, kansanedustaja Tuomas Kettunen (kesk.) palasi hallituksen puoliväliriiheen verkkovälitteisessä vappupuheessaan.

Kettusen mukaan hallituspohjalla on paljon yhteistä aina köyhän asiasta koulutukseen, mutta taloudenpidossa periaatteet ovat erilaisia vasemmistopuolueilla ja keskustalla.

Isoin riita syntyi työllisyys-, talous- ja velanhoitokysymyksistä, ja puolueiden välillä oli periaatteellisia ristiriitoja talouspolitiikan osalta.

– Tässä hallituspohjassa ei ole kyse rakkausavioliitosta, vaan järkiavioliitosta. Nyt SDP ja Marin ( Sanna Marin ) saivat päättää, tulevatko he keskustaa vai vihreitä vastaan. Pääministeri Marin päätti tulla keskustan suuntaan.

Lopputulema ei ole täydellinen, mutta se on Kettusen mielestä Suomen tulevaisuuden kannalta oikea.

– Työllisyyttä ylös, velka alas. Siinä on päätösten pihvi.

Kettusen mukaan esimerkiksi sote, ihmisten lähipalveluiden turvaaminen ja perhevapaauudistus etenevät keskustalaisella mallilla.

– Myös kotitalousvähennys nousee 2 250 eurosta 3 500 euroon ja korvausprosentti 40 prosentista 60 prosenttiin. Haluan, että myös kotityö ja hoivatyö saatettaisiin kyseisten summien ja prosenttien piiriin.

Erikseen hän nosti esiin turpeen.

– Turvealan yrittäjille saatiin tuntuva tukipaketti, joka vastaa akuuttiin hätään. Turpeenpolttoon tulee parempia mahdollisuuksia. Turveala ei olisi saanut mitään, jos hallitus olisi hajonnut.

EDISTYSASKELEENA Kettunen pitää sitä, että työllisyyden hoito siirtyy te-toimistoilta kuntien vastuulle.

– Tällä uudistuksella on asialliset työllisyysvaikutukset, hän totesi ja etenkin perussuomalaisia suomien paheksui puheita tempputyöllistämisestä.

Hänen mukaansa on täysin väärä käsitys, että kuntien työllisyyspalveluissa pyöriteltäisiin papereita. Hän otti esimerkiksi Kuhmon Elsa-hankkeen, jossa kehitetään osallistujien osaamista.

– Hankkeen osallistujista yli kolmasosa työllistyi muutamassa kuukaudessa palkkatyöhön yrityksiin.

Kettusen mukaan pelkkä yritysten työllistämisedellytysten parantaminen ei auta, koska huomattava osa työttömistä työnhakijoista ei ole sellaisessa kunnossa tai sellaisella osaamisen tasolla, että he voisivat työllistyä yrityksiin.

– Heidän kuntouttamisensa ja osaamisensa kehittäminen on yhdistettävä heidän työnhakunsa kanssa. Juuri näin voidaan tehdä työllisyyden kuntakokeiluissa, koska kunnat tuottavat kuntalaisille sekä terveys- että opetuspalvelut. Kun työnhakijat ovat kuntien työllisyyspalveluiden asiakkaita, voidaan heille tarjota myös terveyspalveluita ja osaamisen kehittämispalveluita saumattomasti.

VAPPUPUHEESSAAN Kettunen käänteli myös EU:n elpymispakettia.

– Pidän suurena riskinä tätä pakettia. Se veisi meidät kertaharppauksella yhteisvelkaan.

Kettusen mukaan nyt puhutaan siitä, että paketti täytyy hyväksyä, kun kriisi on päällä. Kriisejä on kuitenkin ollut vuodesta 2008 asti.

– Pidän outona puhetta siitä, että EU kaatuisi, jos Suomi kaataisi paketin. Luultavasti unionista keksittäisiin jonkinlainen kiertotie, jolla elvytyspaketti saataisiin pystyyn.

Niin ikään Kettunen pitää saivarteluna sitä, ettei pakettia kutsuta suoraan eurobondeiksi.

– Tosiallisesti niin on. Tarvitsisimme hengähdystauon asian suhteen. EU:n suurissa saleissa eliitti puhuu, kuinka tämä paketti on riittämätön ja uutta tulee pukkaamaan, kun tämä hyväksytään. Pelkään, ettei tämä tule jäämään tähän.

Otteet vappupuheesta on julkaistu Kainuun Sanomissa 2.5.2021