Usein kuulee sanottavan, että vahva valtion kassa on köyhän ihmisen paras ystävä ja työ on parasta sosiaaliturvaa. Nämä väittämät voivat meistä useimmat allekirjoittaa – puoluekannasta riippumatta. Onkin totta, että kun valtio voi hyvin niin myös kansalaiset voivat paremmin. Tarvitaan työtä, turvaa ja tulevaisuutta.
Yksi keskustan kynnyskysymyksistä hallitukseen menolle oli hyvän talous- ja työllisyyskehityksen jatkaminen siten, että sitoudutaan 75 prosentin työllisyysasteeseen. Ilman vahvaa työllisyysastetta emme pysty hyvinvointiyhteiskuntamme rakenteita ylläpitämään, eikä tuleville sukupolville saa jättää kohtuutonta velkataakkaa kannettavaksi. Asiat hankaloituivat viime vuoden keväällä koronan takia. Suomen kasvu ei voi enää koronakriisin jälkeen perustua velkavetoiseen kotimaiseen kysyntään.
Koronakriisi on runnellut yritysten toimintaa useilla eri aloilla, puhumattakaan sen tuottamasta inhimillisestä kärsimyksestä. On ollut lomautuksia ja irtisanomisia. Tilanne ei ole sama kuin vaalikauden alussa. Kaikesta huolimatta hallitus sopi viime syksyn budjettiriihen yhteydessä työllisyystoimista, joilla tavoitellaan yli 30 000 lisätyöllistä.
Keskustan tavoitteena hallituksen tulevassa puoliväliriihessä ovat muun muassa linjaukset työttömyysturvan uudistamiseen työttömyysjaksoja lyhentävästi, saada aikaan kannustava rahoitusjärjestelmä kuntien työllisyyspalveluihin, nuorten oppisopimusten vauhdittaminen palkkatuella sekä osatyökykyisten työllistymisen vauhdittaminen.
Työllisyystoimien lisäksi on tärkeää nostaa keskusteluun jo työssä olevien työhyvinvointi ja jaksaminen näin poikkeuksellisina aikoina. Etätyöaika on tuonut monille paljon joustoa elämään ja aivan uudet mahdollisuudet työskennellä tai opiskella haluamastaan paikasta käsin. Vaikka etätyön- ja opintojen myötä lisääntyneessä joustavuudessa on paljon hyvää, ei sen mukanaan tuomia epäkohtia tule unohtaa. Helsingin yliopiston opiskelijoille tekemän kyselyn mukaan koronavuonna opiskeluinto laski ja moni koki uupumusta. Yksi syy uupumukselle on koettu yksinäisyys.
Työuupumus ja masennus eivät kuitenkaan ole mitään vain korona-ajan mukanaan tuomia ilmiöitä, vaan ne ovat olleet yhteiskunnassamme iso ongelma jo ennen sitä ja aiheuttavat ennenaikaista eläköitymistä. Viime vuonna neuvoteltiin kokonaisuus yli 55-vuotiaiden työllisyyden lisäämiseksi ja sen yhteydessä sovittiin lainsäädäntöä uudistettavan niin, että työn henkisen ja fyysisen kuormituksen hallintaan tulee uusia välineitä.
Työnantajat tarvitsevat uusia työkaluja, joiden avulla ennakoivasti ylläpidetään ihmisten työkykyä. Työntekijöillä taas vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ja työaikoihin vahvistavat työhyvinvointia ja jaksamista. Ei riitä, että tehdään työllisyystoimia ja luodaan työpaikkoja – tulee huolehtia myös siitä, että ihmiset jaksavat työssään. Näinä aikoina ja tämän ajanjakson jälkeenkin.
Tuomas Kettunen
kansanedustaja (kesk.)
Kolumnikirjoitus on julkaistu Kainuun Sanomissa 26.3.2021
